Matka jatkui heti aamiaisen jälkeen Jimmaan. Poukkoilimme kolmen auton letkassa, jonotimme aamuruuhkassa ja ajoimme välillä huimaa vauhtia oikein sileää pikatietä. Ja taas hidastuksia liikenneympyröissä ja huonompien tieosuuksien ja hökkikylien ohi väistelleen rauhallisesti eteneviä lampaita, vuohia, aaseja ja ihmisiä - ja yhä edelleen olimme vielä Addiksessa.
Meidän auton kuljettajalta kuulimme koskettavan elämäntarinan matkalla: hän oli jäänyt jo pienenä orvoksi ja sijoitettu tätinsä perheen luokse. Siellä hän oli lähinnä orjan asemassa ja teki kovasti työtä. Tasso sai kuitenkin käydä yleistä koulua ja kun hän alakoulun jälkeen oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan, täti oli sitä mieltä, että nyt koulu pitäisi jo lopettaa. Tasso karkasi sieltä noin 9-vuotiaana ja käveli 8 tunnin matkan setänsä luo. Tasso pyysi häntä ottamaan hänet luoksensa ja lupasi tehdä töitä miten paljon vaan, kunhan saisi käydä koulua. Setä suostui ja niin Tasso jäi sedän perheen luokse. Koulua hän sai käydä, mutta töitä piti tehdä vielä paljon enemmän kuin tädin luona. Läksyjen tekoon ei jäänyt mitään aikaa - hän teki läksyt koulussa tuntien alussa tai väleissä - ja menestyi kuitenkin hyvin. Hänelle ei kotona annettu samaa ruokaa kuin muulle perheelle, vaan hänen piti pärjätä leipäpalasilla. Kohtelu oli kuin orjan kohtelua.
Tasso sai siinä vaiheessa kuulla, että Addis Ababassa hänellä olikin isän puolen setä. Hän meni kovasti itkien erään kuorma-auton kuljettajan luokse ja pyysi päästä kyytiin Addis Abebaan. Kuorma-auton kuljettaja otti Tasson kyytiin ja hän pääsi Addis
Abebaan. Sieltä hän löysi isänsä sukulaisia, joiden luona hän sai käytyä
"peruskoulunsa" loppuun.
Etiopiasta värvättiin työväkeä Bahrainiin, johon Tassokin
päätyi kuninkaallisen perheen autonkuljettajaksi. Siellä hän oppi englannin ja
sanoikin, että Bahrainin vuodet olivat hänen korkea-koulunsa. Hän työskenteli
Bahrainissa kaksi vuotta ja olisi saanut jatkaa työtään siellä, mutta hänen
olisi pitänyt vaihtaa uskontonsa Islamiin. Se oli Tassosta mahdoton ajatus,
joten hän päätti palata kristittynä takaisin Etiopiaan.
Tassolla oli ollut unelma omasta taksista, jolla hän
voisi ansaita elantonsa Addis Abebassa. Hän oli ennen lähtöään selvittänyt,
että Lada maksoi 30 000 birriä. Nämä rahat hän sai kasaan Bahrainissa.
Palattuaan takaisin Ladan hinta olikin noussut 47 000 birriin ja unelma omasta
taksiautosta jäi vain haaveeksi. Rahat Tasso sijoitti pankiin ja jäi
miettimään, mitä elämällään tekisi.
Nuori nainen tuli mukaan kuvioihin. Tytöllä oli myös
ollut tosi rankka lapsuus. Yhdessä he päättivät hankkia asunnon ja perustaa
perheen. Nyt heillä on kolme lasta, joista kaksi on koulussa ja kuopus äidin
kanssa kotona. Tasso ajaa erään matkantoimiston autoja ja Bahrainissa opitulla
englannintaidoillaan hän ilahdutti ja hauskuutti meitä monilla tarinoillaan.
Hän kuuluu Etiopian ortodoksikirkkoon ja aina kun
ohitimme heidän kirkkorakennuksiaan, kuljettajamme teki ristinmerkin. Myös
aamuisin hän rukoili päivän puolesta ja ristinmerkillä siunasi itsensä sekä
aamusämpylänsä, jonka hän ajon aikana nautti. Matkalla saimme myös kuunnella
hänen kirkkonsa musiikkia. Se antoi meille mukavan taustamusiikin matkallemme.
Tasso oli erittäin taitava kuski ja hänen kanssaan saimme
kulkea sitsemän päivää rinteitä ylös ja alas sekä kohdata tiellä lukemattomia
lehmiä, vuohia, aaseja, hevosia, lapsia,
aikuisia, joita hän väisteli taitavasti...ja "muutama" mutkakin tuli
tutuksi matkallamme :)
