Makean ylellistä elämää

Olo oli  kuin presidentillä, kun meijänkyläläiset ottivat meidät vastaan. Olimme ensimmäinen valkoihoisten ryhmä, joka kylään saapui Risto ja Kirsi Leikolan jälkeen. 

Meille laitettiin parasta pöytään, meitä tuijotettiin kyläläisten taholta koko ajan, meitä kuvattiin yksitellen ja erikseen, jopa elokuvakameralla. Jokaista liikettämme seurattiin ja minne tahansa menimme, iso lauma varsinkin lapsia seurasi meitä.

Meille näytettiin työnäytöksiä leivän valmistamisesta valebanaanin lehdistä ja mehiläiskennojen rakentamisesta ja kiinnittämisestä ylös puuhun. 

Vanha kyläpäällikkö oli pukeutunut perinteiseen asuun ja esitti meille toisen vanhan miehen kanssa perinteisen taistelunäytöksen.

Pois lähtiessämme viikonlopun jälkeen kunnanjohtaja halusi vielä ehdottomasti tavata meidät. Kokoonnuimme pieneen hetkeen kunnantalolle ja saimme kiitospuheiden ja kahvitusten lisäksi lähtiäislahjaksi kukin mukaamme ison purkillisen hunajaa (olimme jo ehtineet miettiä, miten ihmeessä saisimme sitä ostettua edes vähän) sekä etiopian lipun viirinä.

Ja sen jälkeen - yllätys, yllätys - projekti halusi antaa meille kullekin ison purkillisen hunajaa!! :)

T: Marke