Aamu valkeni kauniiseen auringon paisteeseen ja monella meillä oli varsin odottava mieli tämän päivän ohjelmaa kohtaan. Aamulla lähdimme ajamaan kohti Armonkotia. Ajoimme läpi Bangkokin ja saavuimme Samrongin esikaupunkialueelle.
Armonkoti on ensikoti yksinäisille äideille. Koti on toiminut 30 vuotta ja on noiden vuosien aikana auttanut lähes 2000 äitiä. Äidit ovat 11- 42 vuotiaita ja vuosittain tulee Armonkotiin noin 40-60 äitiä.
Saavuttuamme Armonkotiin, vastaava työntekijä Lek oli meitä vastassa kahvin ja hedelmien kera. Vastaanotto oli mitä lämpimin ja kuunnellessamme niin Annelia kuin myös Lekiä, tunteet nousivat monelle ryhmämme jäsenille pintaan. Armonkodin eri vaiheissa Jumalan tahto, voima ja rakkaus oli tullut esille monin eri tavoin.
Armonkodissa oli tällä hetkellä kolme äitiä ja kaksi pientä, noin kahden kuukauden ikäistä lasta. Erityisesti Legoo niminen poika sulatti sydämemme ja uskoisin että Emilian tekemät mustekalat sulattivat nuorten äitien ja työntekijöiden sydämet.
Vietimme Armonkodissa vain muutaman tunnin, mutta nuo tunnit säilyvät muistoissamme ja sydämissämme kauan.
Lounaan jälkeen Luther-seminaarissa meitä odotti Suomen lähetysseuran työntekijä Katariina Kiilunen, joka toimii seminaarissa teologian opettajana. Saimme kuulla seminaarin toiminnasta, tutustua reformaatio 500-vuotta näyttelyyn sekä keskustella kahden opiskelijan kanssa heidän arjestaan.
Huomenna suuntaamme askeleemme kohti Mukdahania. Mitä opimme, näemme ja koemme on Jumalan käsissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti