Lähetyssanomat 5/2015

https://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/sivut/tule_mukaan/tilaa_lahetyssanomat/

Shunito Yeri – hankkeen nimikkoraportti 2/2014

Kumppani 

Etiopian Evankelinen Mekane Yesus – kirkko (EECMY)
Kehityksen ja sosiaalipalvelujen komissio (DASSC)
Illubabor Bethel Synodin toimisto - Mettu

Hankkeen kuvaus

Shunito Yeri -hankeen toimiston pihalla on ”luonnonmukainen kyltti”.

Hanke (SYDP= Shunito Yeri Development Project) on tyypillinen monikomponenttinen
yhteisönkehittämisprojekti, mutta erikoisuutena on se, että kaikki toiminnot toteutetaan
niin, että ne auttaisivat yhteisöä eheytymään ja marginalisoituja mandsoja integroitumaan.
Koska mandsoja on pidetty saastuttavina, heidät on pidetty erillään. Erillään
olo on johtanut sekä siihen, että heidän mahdollisuutensa olla osallisena kehitykseen on
vaikeutunut ja toisaalta myös siihen, että epäluulot gomaroiksi kutsuttua enemmistöä
kohtaan ovat syvään juurtuneet. Projekti pyrkii tuomaan mandsoja ja gomaroita yhteen
käytännön toimintojen kautta, edistää koko yhteisön kehittymistä ja toimia välittäjänä,
jotta tilanteet eivät ajautuisi konflikteiksi.

Projekti sijaitsee Sailemin kunnassa (wäräda), matkaa Addis Abebasta kertyy 615 km.
Shunito Yeri-projekti työskenteli ensimmäisellä kolmivuotiskaudella kaupungin lisäksi
neljässä muussa kyläyhteisössä (qäbäle): Daabbina Gemi, Guracha, Ji’i ja Senteria. Pääosin
alueella liikutaan jalkaisin ja hevosilla. Projektiin kuuluu mm. lähteiden suojausta,
naisten pienlainoja, koulun ja oppilasasuntolan rakentaminen sekä muita opiskelua tukevia
toimia, terveys- ja aids-valistusta ja maatalousneuvontaa. Lisäksi projekti järjestää
erityistilaisuuksia ja foorumeita, joilla pyritään parantamaan kansanryhmien välisiä suhteita.

Hankkeen toiminnot raportointiaikana
Eri kyläyhteisöissä toimivissa viidessä säästö- ja pienlainaryhmässä olevat naiset (180) ovat osallistuneet koulutukseen, jossa aiheina ovat olleet kirjanpito ja budjettisuunnittelu sekä pienyritystoiminta. Lisäksi on jaettu kokemuksia ja ideoita. Viisi lähdettä on suojattu ja niiden kunnosta vastaavien komiteoiden jäsenet on koulutettu. Hygieniakoulutus on jatkunut ja käymälöiden rakentamista on kannustettu antamalla sementtisiä ”lattiakansia” niille, jotka ovat kaivaneet käymäläkuopan. Kaikille vihannesviljelyyn osallistuneille on annettu opetusta vihannesten käytöstä ruuanvalmistuksessa. Mandsa-lukiolaisille on toimitettu tukimateriaalia opintoihin (sanakirjoja, loppukokeeseen valmistavia kertauskirjoja) ja opintotukea on annettu 36 oppilaalle, heistä kolme on liikuntavammaisia.

Koska edellinen projektin johtaja ja hänen vaimonsa, joka oli toiminut tulonhankintaneuvojana, lähtivät muihin tehtäviin ja aiemmin agronomina toiminut Million Gallo siirtyi johtajaksi, työyhteyteen valittiin kaksi uutta henkilöä. Molemmat ovat kaffan kielen taitoisia paikkakuntalaisia ja kummallakin on kolmen vuoden (diploma-) koulutus alaltaan. Kuvassa uudet työntekijät Eremias Tsegaye ja Admasu Haile tutkimassa tilinpäätöstä Millionin ja Kirsi Leikolan kanssa.

Kolmivuotiskauden päätteeksi järjestettiin evaluointi, johon osallistuivat kyläläisten ja kunnan edustajien lisäksi myös Kafa Zonen (”lääni”) edustajat. Kuluneen puolivuotiskauden aikana kerättiin myös taustatietoa ja ideoita projektin jatkovaiheelle ja työstettiin uusi projektianomus. Hanke sai kolmivuotiskaudella tukea Lappeenrannan ja Lappeen seurakunnista ”Meijän kylä”- nimisen varainhankintaprojektin kautta. Jakson päätyttyä 12-hengen ryhmä vieraili Sailemissa tutustumassa hankkeen tuloksiin Daabbina Gemin kyläyhteisössä.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana
Sitä mukaa kun omalta paikkakunnalta saadaan koulutettuja työntekijöitä, vastuuta siirretään heille. Sama pätee myös rakennus- ja muihin projekteihin.

Tällä hetkellä pyritään yhteistyöhön siinäkin mielessa, että kun töitä teetetään laatuvaatimuksien takia alueen ulkopuolelta palkattavaan työvoimaan tukeutuen, pyritään varmistamaan, että työporukkaan kuuluu myös paikallisia ammattilaisia.



IBS rakennusneuvoja Zawdu Hussein (oik) antaa ohjeita työmiehelle. Koulun rehtori Amare Yohannes (vas) katsoo, etteivät innokkaat oppilaat häiritse.









Daabbina Gemin koulun kahdesta neliluokkaisesta rakennuksesta toinen maalattiin sekä sisältä että ulkoa ja taulut ja pulpetit on hankittu. Toisen rakennuksen ikkunapuitteet tarvitsevat vielä saveusta, sitten päästään maalaamaan. Tähän rakennukseen on varattu tila myös opettajienhuoneelle.

Koska kunta panosti kuivan kauden tien tekemiseen Daabbina Gemiin niin hiekan ja kivien kuljettaminen tammi-helmikuun aikana tuli mahdolliseksi. Projektin jatkosuunnitelmaan lisättiin perustusten vahvistaminen ja lattioiden tekeminen, jotka tekevät rakennuksen pitkäikäisemmäksi. Sen lisäksi, että rakennusprojekti on mahdollistanut koulunkäynnin jatkamisen luokille 6-8 ja siten nostanut alueen koulutustasoa, se on myös motivoinut opettajia ja saanut kunnan virkamiehet panostamaan tähän alueeseen, jolla asuu paljon mandsoja. Ilman rakennusprojektia alue olisi saattanut jäädä huomiotta tieasioista päätettäessä. Lisäksi projektin tavoite siitä, että eri ryhmien jäsenet olisivat yhdessä, toteutuu nyt usean luokka-asteen ajan.

Evaluaatiossa erityiskiitosta saatiin siitä, että käytössä olleet varat oli käytetty tehokkaasti. Samoin todettiin, että työ oli kohdennettu niin, että kyläläiset ja etenkin vähemmistöjen edustajat saivat suoraa hyötyä. Huomautettavaakin oli: Sateiden vuoksi kaksi lähteensuojausta jäi tehtäväksi vuodenvaihteen jälkeen ja suojattujen lähteiden yhteyteen ei ollut rakennettu peseytymis- tai vaatteiden pesupaikkoja. Projektin jatkovaiheessa suojeltaviin lähteisiin päätettiin laittaa varoja myös pesupaikkojen tekemiseen ja viivästyneet työt saatiin tehtyä helmikuussa.

”Meijän kylä”-ryhmän vierailu oli ensimmäinen ulkomaalaisryhmän vierailu kunnassa ja sai paljon huomiota osakseen. Koko kyläyhteisön ponnistelu vierailun onnistumiseksi voimisti yhteenkuuluvaisuutta kaikkien yhteisön ryhmien välillä ja vahvisti yhteisen tekemisen merkitystä. Vierailupäivä Daabbiina Gemin koululla sattui lauantaksi, mutta silti iso osa oppilaista halusi tulla paikalle. Vierailun myötä tuli myös sailemilaisille hyvin esiin se, että projektin varainhankinnassa tarvitaan myös vapaaehtoisten aktiivista työtä.

Lämmin kiitos teille rukouksistanne ja taloudellisesta tuestanne!


ET773 Shunito Yeri 2/2014
Raportoija Kirsi Leikola, Shunito Yeri –hankkeen neuvonantaja, SLS Etiopia
Kuvat Risto Leikola ja Timo Ahlberg

Lappeenrannan seurakuntien Seurakuntatervehdys 24.3.2015

Klikkaa tästä Seurakuntatervehdykseen

Kirsiltä ja Ristolta tuli viesti!

Hei

Puhelimemme täällä Addiksessa ovat pirahdelleet tiiviisti viimeisen viikon aikana: ”Ovatko vieraat päässeet hyvin ja rauhassa perille Lappeenrantaan? Löysivätkö he perheensä, sukulaisensa ja ystävänsä kunnossa? Onko kaikki hyvin?”  

Ohessa vielä kuva Shunito Yeri-projektilaisista hienoissa paidoissaan. Vierailu toi myös mukavasti huomiota näille koulutetuille nuorille työntekijöille, jotka siis ovat valinneet jäädä kotikonnuilleen rakentamaan kuntaansa, eivätkä ole lähteneet kaupunkeihin, kuten monet heidän ikätovereistaan. Kyllä Sailemissakin tapahtuu!

Kiitos vielä kaikille, jotka olitte mukana tämän kolmen vuoden ajan!

                        Kirsi ja Risto ( sekä Million, Mulatu, Salamawit, Tammeru, Eremias ja Admasu)

Matkalaisten kertomaa

 


Reijo Moilasen matkakertomus

Ilpo Perttilän matkamertomus 

Lappeenrannassa matkamme on huomattu

 

NSTmiehet facebook-sivu

 



Saipan facebook-sivu

 Lappeenrannan Uutiset 8.3.2015

Lämmin tervehtimistapa kylässä

Ensin kätellään ja käsi kädessä

sitten 'kolmihalaus': vasemmalle, oikealle, vasemmalle

 









 

Kirsi ja Risto yhdessä paikallisten kanssa

 

Kirsi ja Risto Leikolan mahtava työpanos ja antautuminen työhön oli hienoa katseltavaa. He ovat voittaneet kyläläisten luottamuksen, he pitävät ovia kotiinsa avoinna kyläläisten tulla ja monet tulivat tervehtimään ja juttelemaan heille kun he kävelivät pitkin kylänraittia. Kirsin tohtorinarvoa arvostetaan kovasti kunnanjohdon taholta.

 

 

 

Tässä projektissa toteutui eri tahojen yhteistyö monella rintamalla.  Suomen valtion kehitysyhteistyö rahoitti 80 % hankkeen 'kunnallisista' töistä, koska meijänkylä-projekti tuotti omarahoituksena tarvitun 20%. Näitä töitä koordinoi Kirsi Leikola ja paikallinen projektipäällikkö.

 

 Käynnistettiin haastava asennemuokkaus ja edistettiin vähemmistö-mandsojen ja enemmistö-gumarojen yhteistyötä. Kaksi kolmiluokkaista koulua korjattiin, kaksi asuntolaa rakennettiin, suojattiin kolme lähdettä, annettiin naistenlainoja ensimmäisille 20 -hengen ryhmille/ se toimii samalla säästämiskasvatuksena, annettiin hygieniakasvatusta/ vessankansia.

 

Hankkeesta innostuneena Etiopian valtio rakennutti tienpätkän kylään, kun projektin ansiosta kylä vaikuttaa kehittyvän.

Lisäksi meijänkylä-projekti rahoitti evankelioimistyötä kouluttamalla paikallisia evankelistoja.                       

Riston vastuulla pappina on hengellinen työ.            

T: Marke